Masters-joukkueen harjoitusreissu Connemaraan Irlantiin 23.-26.5.2016

Irlannissa järjestettävien Masters Fly Fishing World Championship-kisojen kaikki järvet olivat avoinna harjoitteluun 1.6. saakka ja osa Suomen Masters-joukkuetta pystyikin hyödyntämään tätä mahdollisuutta. Harjoitusmatkalle suuntasivat Petri sekä joukkueen kapteeni Kanerva. Neljän päivän reissun kohteena olivat kisojen bänkkijärvet Lough Muck ja Lough Fee sekä pienempi venejärvistä Lough Inagh.

Maanantai 23.6.

Maanantai-aamulla lensimme Helsingistä Dubliniin, josta matka jatkui kohti Irlannin länsirannikkoa ja kisavesiä. Oman jännityksensä matkan tekoon toi vasemmanpuoleinen liikenne sekä Irlannin kapeat ja mutkaiset tiet, joissa tulevaisuuden rallikuskeilla tuntui olevan hyvät harjoitustaipaleet. Yllätykseksemme Irlannin hintataso ei juurikaan jäänyt jälkeen suomalaisesta.

Matkalla kohti länsirannikkoa pysähdyimme isomman venejärven, Lough Corribin, rannalle fiilistelemään. Komeat olivat näkymät, mutta luo kisakalastukselle aikamoiset haasteet 176km2 koollaan. Tämän järven saloihin tulemme tutustumaan juuri ennen kisojen alkua.

Bänkkijärvet Lough Muck ja Lough Fee kuuluvat Culfin fisheryn hallinnoimaan kalastusalueeseen. Pienempi järvistä, Lough Muck, laskee suoraan Atlantin Valtamereen Culfin Riverin kautta. Järvessä on paikallinen taimenkanta, mutta varsinkin kesäkuussa, nousee siihen meritaimenta ja lohta. Olimme varanneet luvat ennakkoon Culfin fisheryn järville maanantai-illasta tiistai-iltaan ja aloitimmekin kalastuksen maanantai-illalla Lough Muckista. Käsite ”bänkkijärvi” poikkeaa hieman kotimaisesta tottumuksesta. Pituutta Lough Muckilla on n. 1,5 km ja levyttä 300 m! 

Kristallinkirkas järvi on vehreiden nummien ja jyrkkärinteisten vuorien ympäröimä. Rannat ovat hyvin kahlattavissa ja takaheittotilaa on reilusti. Järven rannalla on pari taloa, mutta useimmiten vastaantulija on lammas kuin ihminen. Kun koko järven kalastaminen ajallisesti ja teknisesti oli sula mahdottomuus, päädyimme etsimään pienemmältä alueelta aktiivista kalaa ja keskityimme tekniikoiden ja perhojen kokeiluun. Illan leppeä keli suosi ja haaveissa kävikin kaikkia tulevia kisakaloja eli taimenta, meritaimenta ja lohta. Kalojen koko ei päätä huimannut ja ymmärrys miksi kisamitta on 200mm selvisi viimeistään nyt! Siiman päässä kalat olivat kuitenkin sinnikkäitä taistelijoita ja kalastus oli nautinnollista. 


Tiistai 24.5.

Isompaa bänkkijärveä varten olimme varanneet koko päivän harjoitteluun. Eikä siinä ollut hetkeäkään liikaa! Lough Fee on kooltaan 3,5 km pitkä ja 700 m leveä järvi. Sitä ja Lough Muckia yhdistää 400m pitkä kapea joki, jota pitkin kalat nousevat myös tänne. Tuuli oli yltynyt edellisestä päivästä ja vuorilta puuskissa laskeutuvat itäiset puhurit antoivat omat haasteensa kalastukselle. Aktiivisen kalan etsimiseen meni tovi, mutta paikan löydyttyä, nousi kalaa mukavaan tahtiin. Kova tuuli heittokäden puolelta toi omat haasteensa heittämiseen, mutta Antti Guttormin opit olivat hyvin muistissa ja koko siiman saaminen kelalta kävi yllättävän mukavasti. Taimen oli tässäkin järvessä pääasiallinen saalis, mutta kalan koko oli hivenen isompaa kuin Lough Muckissa. Hyvin mennyt harjoituspäivä kruunattiin paikallisen oluen ja connemaralaisen lammashampurilaisen ääressä.

Keskiviikko 25.5.

Kisojen pienemmälle venejärvelle Lough Inaghille olimme varanneet paikallisen oppaan, joka osoittautukin sekä kisa- että paikalliskokemuksensa kautta varsinaiseksi löydöksi! Lough Inaghin kalastoon kisakalojen (taimen, meritaimen ja lohi) lisäksi kuuluu rautu, joka kuitenkin on suuri harvinaisuus siiman päässä. Kännykästä näyttämämme kuvat suomalaisista +50cm rauduista aiheuttivatkin oppaassa suurta kunnioitusta. Myös Visionin Vene-takki herätti ihastusta ja opas totesikin, ettei ole ennen nähnytkään noin hienoa kalastustakkia ja että sillä kelpaisi vaikka mennä sunnuntaina kirkkoon!


Käytössämme ollut vene oli pitkä ja tukeva ja sen 10 hv moottori kuljetti joutuisasti meitä ympäri järveä. Tuulet olivat tänäänkin haasteelliset ja pyörivät milloin mistäkin suunnasta välillä tyyntyen täysin pläkäksi. Ensimmäiset kosketukset nummilla vaaniviin polttiaisparviin tuli päivän aikana karvaasti koettua.

Oppaan mukaan kala ei ollut vielä aktivoitunut järvellä ja syönti oli ollut koko toukokuun heikohkoa, kirkas keli ja pohjois-itä-suuntaiset tuulet eivät osaltaan helpottaneet tilannetta. Huonoista lähtökohdista huolimatta, kalaa nousi veneeseen tasaiseen tahtiin, taimenten koon ollessa keskimäärin 25 cm. Ekstrahuomiota ja -ihailua sai osakseen perhoon haksahtanut 35 cm pilkkukylki. Didalta saamamme pitkävartinen haavi osoittautui todella hyväksi välineeksi korkealaitaisen irlantilaisveneen reunan yli kalaa haavittaessa. Masters-kisan 150cm haavin mitta on todellakin perusteltua.

Torstai 26.5.

Rauhallisen aamun jälkeen summailimme kokoon saatuja kokemuksia. Sekä perhoista, tekniikoista että kalastettavista kohteista tuli paljon tärkeätä tietoa. Harjoituksiin lähteissämme silmissä siintäneet isot taimenet jäivät yhtä keskijärvellä ollutta mahtikalan loikkaa vaille kokematta, mutta roppakaupalla siimatuntumaa saatiin kisamittaisista eväkkäistä.

Ajomatka Dublinia kohti sujui jo tottuneesti tien vasemmalla laidalla. Matkan varrella kävimme tutustumassa pariin paikalliseen kalastusliikkeeseen sekä mahdolliseen kisaviikon viimeiseen bänkkiharjoitusjärveen. Näitä järviä tuntui tuolla länsirannikolla olevan todella runsaasti.

Kisareissulle joukkueemme lähtee 9.6. ja ensimmäiset kaksi päivää harjoittelemme Lough Corribin eteläisillä vesillä, jotka pysyvät avoimina harjoittelulle kisojen alkuun asti. Vapaat harjoituksemme päätämme bänkkikalastukseen ennen siirtymistä kisahotelliin Galwayhyn 13.6.



Kisareissupäivityksiä varten kannattaa virittäytyä Masters Fly Fishing Team Finlandin Facebook-sivulle. Cheers!

Kanerva Kilpelä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Instagram