Nukarin kisa ja salainen harjoittelupaikka X

Pitkästä aikaa pääsin Nukarinkoskeen kisailemaan. Olen ollut siellä kerran aikaisemmin ja silloin itselleni yllättäen kaulaan tuli muutakin kuin hyttysenpistoja. No, se oli silloin se... Oma kisa meni plörinäksi heti alussa pooli ykkösellä. En tiedä mitä tapahtui, mutta yksi karkuutus ja yksi kala haaviin on surkea aloitus tuollaisessa kisassa tuollaisesta poolista. Siinä se kisa sitten taas oli. Jatkoin kuitenkin tsemppaamista lähinnä hyvästä seurasta johtuen :) Positiivista oli, että jokaisesta poolista sain kalaa. Erikoista sen sijaan oli, että kalamääräni kasvoi joka jaksolla, yleensähän kalamäärät tuppaavat vähenemään kisan edetessä, mutta nyt kävi siis toisin päin. Ensimmäisellä jaksolla sain kaksi kalaa, toisella jaksolla kolme kalaa ja viimeisellä jaksolla jo neljä kalaa. Harmi, että kisassa oli vain kolme jaksoa eikä esimerkiksi kymmenen.


Taiteellista tunnelmakuvaa Nukarinkoskelta.

Itse kisa oli järjestetty hyvin ja varsinkin ruokahuolto pitää mainita erikseen. Erinomaiset murkinat oli kisaan järjestetty! Kiitokset vielä siitä. Kaiken kaikkiaan laadukas kisa mielestäni.

Kisan jälkeen oli yksi välipäivä jonka jälkeen auton nokka otti suunnan kohti "salaista harjoittelupaikkaa X", jossa jo Kapteeni Ollikainen odotteli. Ei ehtinyt kahkuukengät vielä kuivua, kun ne jo vedettiin uudestaan jalkaan. Suunnitelmana oli kalastaa sen verran kuin huvittaa ja rentoutua siinä sivussa, kuitenkin samalla pitäen tulevat EM-kisat mielessä. Reissulla saatiin paljon pientä kalaa, mutta isompia ei juurikaan. Jani sai reissun ainoa vähän paremman taimenen. Oma nätein kala oli noin 38 senttinen harjus.



 Kyllä, taimen se on Janin kädessä!

 Vain vapakäsi on vakaana isomman kalan vapautuksen jälkeen.

Reissu oli mielestäni onnistunut ihan EM-valmistautumisen kannalta. Päällimmäisenä mielessä on suuri irronneiden kalojen määrä. Jotenkin pitää saada haavimisprosenttia pienillä kaloilla paremmaksi, koska alamitta on pieni kansainvälisissä kisoissa. Lisäksi pinturin merkitys avautui itselleni, joskus se on se paras metodi. Ihan lopussa huomasi, että silmä alkoi näkemään paremmin virran eri osia. Ennen isoja kisoja pitää päästä jonnekin joelle kalibroimaan silmää, jotta virranluku onnistuu paremmin. Nyt se on selkeästi talven jäljiltä hieman ruosteessa.

Photos and text by: EFFC Team -Kallio-

Fly Fishing Team Finland

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Instagram