Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2014.

Kisakrapula

Kuva
Pahoittelut, että kriittinen päivitys jäi tekemättä. Kun oli viimeinen jakso kalastettu pitkästä kisamatkasta, niin jotenkin siinä humussa unohtui koko blogi... Tässä kuitenkin pieni tarina kilpailun lopusta. Itse (Kaitsu siis) kalastin viimeisen päivän ekan jakson Kuolemanjärvellä, eli taimen tai rautu oli haaveena. Haaveeksi se myös jäikin kaikille paitsi kahdelle kilpailijalle. Olin samassa veneessä skotin kanssa eikä kummallekaan tullut nypyn nypyä. Pienenä taktikointina puhuin ruotsia soutajalle koko soutumatkan, jotta skotille tulisi edes vähän epämukava olo, kun oli niin jämptin ja hallitsevan oloinen kaveri. Sotasuunnitelma oli helppo onneksi tehdä, koska molemmilla oli samat ohjeet ja eväät lähteä jaksoon. Eväillä ei kuitenkaan vatsaa täytetty ja molemmille paukkui tyylipuhtaat plänkit. Seuraavaksi sitten lähdettiin kisan viimeiselle jaksolle affenajärvelle. Siellä sain yllätykseksi saman venekaverin. Suunnitelma oli taaskin  helppoa tehdä, koska Kalle oli juuri äsken aamu

Toinen kisapäivä

Kuva
Sen verran alkaa tässä univelka painaa jo koneen näpyttäjääkin, että tämä päivä tulee nyt tiivistetysti tässä: Atte: Öravattnet: 10 kalaa, 6. sija Upper Ammerån: 17 kalaa, 3. sija Kansainvälinen kontrolleri lähdössä seuraamaan Öravattnetin kalastusta Heikki: Upper Ammerån: 48 kalaa, 1. sija Middle Ammerån: 16 kalaa, 8. sija Kaitsu: Middle Ammerån: 11 kalaa, 10. sija Lower Ammerån: 5 kalaa, 12. sija Kalle: Lower Ammerån: 3 kalaa, 14. sija Ösjön: 1 rautu (JEEE!!), 2. sija Jyrki: Ösjön: ei kalaa, 3. sija (14 pistettä) Öravattnet: 9 kalaa, 6. sija Toisen jakson jälkeen Suomen sijoitus tippui seitsemänneksi. Kolmannen jakson jälkeen noustiin takaisin viidennelle sijalle.  Aikamoista mutinaa on jaksojen jälkeen kuulunut pooleista. Joka sektorilla on pari poolia, joista kaloja on tullut ihan pari koko kisassa. Harmillista.  Fotos: EFFC team -Auramaa & Tuominen-  Text: EFFC team -Tuominen-                    

Ensimmäinen kisapäivä

Kuva
Innokkaat onkipojat ennen kisabussiin astumista. Aloitetaan järvistä. Atte oli taimenjärvellä (Ösjön), toiselta nimeltään Lake of Death. Ei nypyäkään. Tsekki oli tietenkin porukan ainoa joka sai kalan. Voihan hitsiläinen. Heikki oli ahvenjärvellä (Öravattnet) ja venepariksi osui tsekki. Jakso alkoi Heikillä hyvin, mutta sitten syönti hiipui. Mikään treeneissä toiminut homma ei enää pelannut sen jälkeen. Eikä sitä kalaa vain tullut vaikka Heikki kaikkensa yritti. Lopputuloksena 7 ahventa. Tsekki sai 22 kalaa. Ja jakson voittanut Alankomaitten edustaja 23 ahventa. Heikin sijoitukseksi tuli 9. Heikki ja tsekin Roman Heimlich miettimässä peliliikkeitä ennen jakson alkua. Kaitsu oli Amerånin yläsektorilla ja sai sieltä 23 harjusta. Kalat tulivat ensimmäisen kahden tunnin aikana pieneltä alueelta. Pooli oli sen verran pieni, että joka paikan ehti hyvin käydä läpi ja keskittymään sen jälkeen paikkoihin joissa kalaa oli. Tuolla kalamäärällä irtosi 7. sija. Kaitsun poolin yläos

Toinen virallinen harkkapäivä

Kuva
Heikki, Kalle ja Jyrki lähtivät aamutreeneihin Ammerånin keskisektorille. Iltapäivällä olisi ollut vuorossa vielä Ammerånin alasektori, mutta sitä on jo porukalla kalastettu sen verran ettei sinne ollut enää järkeä lähteä. Oli järkevämpää kalastaa aamu ja alkaa sitten laittaa hotellilla vehkeitä kisakuntoon. Kuten eilenkin, niin keskisektorilta oli tullut kalaa hyvin. Lopulliset aloitusperhosetit saivat siis vahvistusta ja kaikki on valmista huomisille jokijaksoille. Huomenna kalastetaan vain yksi kisajakso, lauantaina ja sunnuntaina sitten kumpanakin kaksi jaksoa. Atte, Kaitsu ja Jani suuntasivat aamusta Öravattnetille, eli ahvenia narraamaan. Kalaa tuli, mutta niin tuli muillekin. Englantilaisetkin olivat yön aikana keksineet jotain ja ahventa näytti nousevan paattiin taimenten sijaan. Tsekin vetivät ahventa eiliseen tahtiin, eli hyvin. Iltapäivällä oli herkkua luvassa, kun suunnattiin Ösjönille vetämään tyhjää. Mutta toisin kävi. Atte haistoi hyvin taimenpaikan ja sai nätin noi

Ensimmäinen virallinen treenipäivä

Kuva
Illalla kun oli hyvin pakattu kaikki kamppeet, niin aamulla vaan hypättiin bussiin kohti harkkavesiä. Kalle, Jyrki ja Heikki lähtivät järville ja aamusetti oli isolla Ösjönillä. Järvi on kooltaan 84 hehtaaria. Siellä kisakalana on taimen ja rautu (ruotsiksi röding). Tiedossa oli, että kalaa ei varmaankaan liikaa tule. Eikä tullut. Pojilla ei ollut vetoakaan reilun kolmen tunnin aikana. Alankomaiden joukkueen nähtiin saavan yksi hyvän kokoinen taimen ja rannassa jutustellessa joukkue kertoi saaneensa heti alkujaksosta kolme pikkutaimenta. Kukaan muu ei sitten tainnutkaan saada mitään. Huhuja tietenkin on kuultu kaikenlaisia, mutta tuo yksi kala on nyt ainakin varma. Heikohkon lounaan jälkeen vaihdettiin järveä ja siirryttiin Öravattnetille. Siellä kisakalana on ahven, taimen ja rautu. Ennakkopuheista ja Kaitsun kesäkuun treenireissusta oli jo käynyt selville, että ahven on varmasti tämän järven kohdekala. Jos aamulla oli Ösjönillä hiljaista, niin täällä tapahtumaa riitti. Pojat saivat

Kisojen avajaispäivä

Kuva
Aamulla herättiin kukonlaulun aikaan ja vietiin Sandro kentälle. Koska kyse oli todellakin aamunsarastuksessa lähtevästä lennosta, palattuamme kämpille painuimme takaisin nukkumaan ja nukuttiinkin sitten kerrankin pitkään. Paisteltiin kaikki jääkaapista löytynyt pekoni ja muut tykötarpeet aamiaiseksi ja pakattiin kamat kisahotelliin siirtymistä varten. Ja sitä pakkaamistahan riitti, höyhenet vaan pöllysi pitkin kämppää kun sieltä lähdettiin. Mielenkiintoinen leiriytyminen Östersundin lentokentällä aamuhämärissä. Kisahotellille päästyämme vaihdoimme edustusrensselit päälle ja siirryimme busseilla avajaisiin Badhusparkeniin. Avajaiset alkoivat lyhyellä paraatilla, jossa joka maalla oli lippu ja maan nimikyltti kannossa. Suomen joukkue oli vähän innokkaampi liputtaja, meillä heilui Suomen liput jokaisen kädessä. Paraatia johti hauska paikallinen kalastamiesten puhallinsoitinorkesteri. Puheita pidettiin ja vietettiin hiljainen hetki viikonloppuna jokeen menehtyneen nuoren puolalais

Viides harkkapäivä

Kuva
Täksi päiväksi oli kaksi hommaa, kapteenin haku kentältä ja ahvenen järvitreeni. Kapteenin haku meni putkeen, järvitreeni ei todellakaan. Soittelimme sopivan järven perään sinne ja tänne, ja saimme veneenkin varattua Kaitsun auttavalla ruotsin taidolla.. Kunnes kävi ilmi, että täällä on aika monta Vallsjön nimistä lutakkoa. Oltiin sitten tietenkin varattu se vene jostain hornan tuutin Vallsjönistä, eikä siitä järvestä jota kisasivuilla suositeltiin treenaukseen. Noh soitettiin sitten vielä pariin turisti-infoon ja tultiin siihen tulokseen että lähdetään koko sakki Hårkan joelle. Treenataan sitten virallisissa harjoituksissa järvillä kaikki mahdollinen aika. Halusimme siis löytää treenipaikaksi järven, josta tulisi hyvin ahventa ja josta saisimme vuokrattua veneen. Tai jos edes järven rannat olisivat sellaiset, että sieltä pääsisi hyvin heittämään. Mutta sellaista paikkaa ei sitten löytynyt, niin lähettiin hampurilaspaikan kautta joelle. Joella päätettiin pitää Sandron johdolla kisa,

Neljäs harkkapäivä

Kuva
Taas oli päivä uusi. Tälle päivälle oli varattu hieman paikkojen spottailua ja keskisektorin kupeessa kalastamista. Illalla piti sitten piipahtaa myös ylimmällä sektorilla, mutta se hieman unohtui siinä touhottamisessa. Keskisektorin spottailu meni ihan hyvin. Käytiin yhdessä kohtaa jokea ja siinä jo paljastui aika hyvin mitä on odotettavissa, eli ihan mitä vaan. Siinä kohtaa kun käytiin, yläosassa oli kovempaa koskea ja alaosassa matalaa virtaa, eli kaikkeen pitää olla varautunut.  Kisavesien ihmettelyä keskisektorilla  Sama, siellä sitä vettä on koko joen leveydeltä. Paikkojen ihmettelyn jälkeen tarkoitus oli mennä ongelle sinne keskisektorin kupeeseen. Suunnitelma oli hyvä, mutta toteutus hieman ontui. Meikäläinen ja Kurtti rämmittiin metän läpi joelle ja todettiin paikka juuri hyväksi salaisen aseemme treenaamiseen. Rämmittiin takaisin autolle ja porukalla vedettiin kahlarit niskaan ja nokat kohti jokea. Ei nyt hirveän ylpeä olo ollut eikä se imarrellut hirveästi vi

Kolmas harkkapäivä

Kuva
Vaikka tänään suunnattiin vallan uusille vesille, niin selvisimme ihan ilman eksymistä. Näämä navigointikin alkaa täällä Ruåttissa sujua. Plääni oli siis kalastaa tämä päivä Landösjön järvellä ja koittaa löytää tekniikka lähinnä taimenen jallitukseen. Löydettiin järvi, vuokrattiin veneet ja päästiin rantaan. Järvi  oli 30 km pitkä, eli lähes meri. Aurinko paistoi täydeltä terältä, tuulta ei ollut oikein nimeksikään ja lämpöä lähemmäs 30 astetta. Kaunis ilma siis, mutta kalastusta ajatellen aivan liian nätti päivä. Koska tämä harkkajärvi oli todella iso, kuten tuleva kisajärvikin, olimme vähän sormi suussa että mihis sitä mentäis. Päätettiin pyöriä lähtörannan tuntumassa, koska syvyyskarttaa järvestä meillä ei ollut, eikä siis ollut järkeä soutaa kilometritolkulla jonnekin random-suuntaan. Valitsimme rannassa kaksi käytettävää siimaa, ja jaoimme porukan niin että joka veneessä kalastettiin samanaikaisesti molemmilla siimoilla. Lähdimme kalaan kolmella veneellä ja aloitimme rannan tuntum

Toka harkkapäivä

Kuva
Paikat olivat jo tutut, joten tänään ei tullut enää eksymisiä autolla. Käytiin parissa kohtaa jokea ja törmättiin ruotsalaisten naiskapteeniin ja myöhemmin johonkin joukkueeseen näköetäisyydellä. Ei siinä hirveästi sanoja vaihdeltu. Kalastus oli tänään vaihtelevaa. Ehkä muutama havainto tehtiin, joista voi olla etua kisassa. Päivän suurin anti oli, kun opas esitteli iltapäivällä uuden kalastustekniikan, kun demonstraatiota tarpeeksi ruinattiin. Osa porukasta jo testaili tekniikkaa ja se havaittiin hyväksi. Testit ja opiskelu jatkuu myöhemmin. Huomenna on suunta Landösjön järvelle harjoittelemaan. Tämä ei ole kisajärvi, mutta tyhjää parempi kuitenkin. Tänään kotimatkalla osa porukasta pysähtyi toiselle kisajärvelle ihmettelemään ja se aiheutti joukkueessa hieman kylmiä väreitä. Järvessä on vain taimenta ja rautua ja järvi on aikas iso (tai kuulemma valtava, riippuen katsojasta). Harvojen kalojen löytäminen ei tule olemaan helppoa, taikka ottiin houkuttelu. Joella negatiivinen juttu o

Ei päivää ilman eksymistä

Kuva
Noh ensiksi eksyimme jo keskiviikkona matkalla Tukholmasta Östersundiin kun silmät ristissä ajeltiin. Olemme liikkeeellä kahdella autolla joista toinen on rekisteröity kuormuriksi. Matkanteko on sillä siis vähän hitaanpaan. Niinpä toisen pakkarin porukka, eli Atte ja Jyrki lähtivät huristelemaan edellä vähän vauhdikkaammin. Tarkoitus oli käydä Ammerån Fiskecampilla ostamassa luvat ja kysellä muutenkin kisa-alueesta vähän tietoja. Fiskecamp sijaitsee aivan Östersundiin menevän tien varrella, joten siellä käymisen piti olla helppo nakki. Soittelimme siinä pitkin matkaa autosta toiseen ja jossain vaiheessa pojat olivat jo ottaneet meistä 60 km:n kaulan. Huristeltiin siinä menemään ja taas soiteltiin ja yhtäkkiä kaulaa olikin enää 20 km. Tätä siinä sitten ihmeteltiin ja naureskeltiin että missä ne pojat ovat oikein kurvailleet menemään. Kunnes kävikin ilmi, etä se olikin se meidän auto joka oli tavallaan eksynyt. Östersundiin menikin kaksi tietä, joista toinen kulki hieman pohjoisempana. J