Ensi vuoden Puolan EM-kilpailut käydään lokakuussa ja kisavesillä on normaali kahden kuukauden mittainen rauhoitus kilpailijoille. Treenireissua suunnitellessamme paikallinen opas kertoi, että marraskuu on kisajoki Lupawalla paremmin tulevan kilpailun olosuhteita vastaava kuin esimerkiksi kesäkuukaudet. Tämän vuoksi suuntasimme tuleville kisavesille jo tämän vuoden puolella.
Pidennetyn viikonlopun reissulle lähtivät joukkueestamme mukaan Santeri, Pietari ja Esa. Kalastimme kolmen päivän aikana kisajoen kaikilla neljällä sektorilla. Oppaaksi olimme valinneet paikallisen kilpaperhokalastajan, jonka kotijoki Lupawa on. Lupawa on pitkä harjus- ja taimenpitoinen joki, joka sijaitsee Pohjois-Puolassa parin tunnin ajomatkan päästä Gdanskin lentokentältä. Joella järjestettiin lokakuussa Puolan mestaruuskilpailut joissa oli yli 130 osanottajaa, joten järjestäjillä lienee hyvää ennakkotietoa kisajärjestelyitä varten.
Lauantai-iltapäivällä lähdimme reissuun Helsingistä ja Gdanskiin päästyämme majoituimme ensimmäiseksi yöksi paikalliseen hotelliin. Ensimmäinen ilta kului ravintolassa syöden ja hotellin lähistön pubeja kierrellen. Puolan hintataso ei juuri suomalaisturistia huimaa.
 |
| Lauantain illallinen hotellin ravintolassa |
Sunnuntai 15.11
Sunnuntaiaamuna oppaamme tuli noutamaan meitä Gdanskista suoraan hotellin edestä ja lähdimme ajamaan kohti kisajokea. Parin tunnin ajomatkan aikana ehti udella hyvin tietoja tulevasta kisasta sekä Lupawasta. Kyseessä on harjuspitoinen joki, jossa esiintyy myös kohtuullisesti taimenta. Lokakuun alussa järjestettävien kisan aikaan taimenen rauhoitus on kuitenkin jo alkanut, joten kisakalana joella on pelkästään harjus. Myös harjuksen alamitta tulee olemaan hieman normi kv-alamittoja korkeampi.
Pääsimme kalaan joelle noin yhdentoista aikaan, ensimmäisenä päivänä keskityimme alimman jokisektorin kalastamiseen. Ensimmäisen vartin aikana meidän perhot olivat lähinnä pohjaheinissä kiinni, opas sen sijaan veti kalaa ylempää. Pikkuhiljaa mekin saimme kuitenkin juonenpäästä kiinni ja harria alkoi nousta. Joen harjukset eivät ole mitään suurikokoisia, yli 30cm harada on jo hyvä kala ja päälle 40cm purjeselät melkeinpä merkkitapauksia. Iso osa kaloista olikin kisa-alamitan molemmin puolin olevaa harjusta, lisäksi taimeniakin tuli sivusaaliina jonkin verran.
 |
| Santeri ja Esa valmiina ensimmäiseen kalastusrupeamaan |
Joki erosi profiililtaan lähes täysin Italian kisoissa kalastamastamme pocket-vedestä. Kovaa koskea ei ole, joen yli on kaatunut runsaasti puita ja kalastus on pitkälti nivapaikkojen ja hitaan virran onkimista. Virranluku onkin monin paikoin vaikeampaa kun kivikkoisissa koskipaikoissa, pohjan muotojen ja pohjamateriaalin muutosten havainnointi on tärkeässä asemassa.
 |
| Ensimmäisen treenipätkän maisemia |
Parin tunnin kalastamisen jälkeen vaihdoimme paikkaa muutaman kilometrin alavirtaan kisasektorin alaosille. Loppusyksyn päivä on lyhyt, joten se piti käyttää hyväksi vierailemalla useammassa eri paikassa. Joki virtasi täällä karun kauniina jyrkempien rinteiden ympäröiminä. Nivat, pienet koskipätkät ja suvannot vuorottelivat loppusyksyn jokimaastossa.
 |
| Reissuremmi vasemmalta: Esa, Santtu ja Pietu |
Iltapäivän kalastussessio alkoi melko tapahtumarikkaasti ja harjus söi kohtuullisen hyvin. Muutamista paikoista tuli useampia mittakaloja putkeen. Vastaavia gloryholeja ei kuitenkaan löytynyt monia, vaan usein kalastus oli yksittäisten kalojen etsimistä. Ottiperhot ja kalojen olinpaikat alkoivat kuitenkin pikkuhiljaa jo hahmottua.
 |
| Lupawan isompaa keskikokoa edustava harjus |
Jos iltapäivän alussa kala oli hyvällä syönnillä, niin ennen hämärän tuloa harjusten aktiivisuus laski selvästi ja kalojen eteen joutui tekemään enemmän töitä. Ennen neljää suuntasimme pois joelta. Opas vei meidät Slupskin hotelliimme ja kiipesimme reissukamojemme kanssa 86 rappusta ylös hotellihuoneeseemme.
 |
| Karun kaunista loppusyksyn Lupawaa |
Maanantai 16.11
Maanantaina kalastimme kakkos- ja kolmossektoreita kisa-alueen keskiosilla. Aamulla suuntasimme muista alueista eroavalle pätkälle, jossa joki virtasi peltojen keskellä kapeana ja syvempänä suvantomaisena uomana. Joki oli täällä pääosin muita alueita syvempi, pohjan koostumus erilainen ja monissa paikoin joen yli kahlaaminen oli mahdotonta. Puuta ja pusikkoa riitti sen sijaan täälläkin, perhomenekki olikin suuri koko reissun ajan. Treeniviikkoa ja kisaa varten saa siis sitoa reilun määrän luottoperhoja varastoon.
 |
| Pietu valkkaa perhoja |
Tällä pätkällä kalastus oli haastavampaa kuin edellispäivänä onkimillamme alueilla. Ottipaikkojen hahmottaminen oli vaikeampaa joen profiilista johtuen. Harjusta kuitenkin löytyi, parista paikasta jopa useampia putkeen. Tosin välillä oli myös pidempiä tyhjiä alueita. Tälläkin alueella oli tärkeä käydä ja saada kuvaa kalastuksen luonteesta, mikäli kisassa osuu eteen vastaavanlainen pooli.
 |
| Peltopätkän kalastusta |
Parin tunnin aamusetin jälkeen teimme pikaisen tunnin kopaisun kakkossektorin yläosille padon alapuolelle. Täältä nousi paikoittain reilusti kalaa, esimerkiksi Pietu ja Santtu vetivät vastarannan syvemmästä uomasta vartin ajan harjusta ja taimenta lähes joka heitolla. Oppaamme tosin kertoi myöhemmin, että kisa-alue alkaa todennäköisesti vasta alapuolisesta sillasta alavirtaan. Esa onki oppaamme kanssa siellä, eikä kalantulo ollut aivan yhtä vilkasta.
 |
| Santeri parhaiten kalaa antaneella jokipätkällä |
Iltapäivästä kävimme vielä onkimassa kakkos- ja kolmossektoreiden risteyskohdassa. Täällä oli paikoin myös todella haastavaa vettä, vaikka kalaa nousikin. Toisaalta saimme myös useita "hyvänkokoisia" yli 30cm harjuksia. Santeri sai jopa yhden 40cm harjuksen, joka on oppaan mukaan tänne jo hieno kala. Välissä oli kuitenkin myös selvästi vaikeampia pätkiä. Välillä meinasi turhauttaa, kun sai kovalla kaivamisella tällaiselta vaikealta alueelta kalan, joka olikin taimen (ei kisakala). Alueella oli myös isosta kivestä veistetty harjuspatsas, joka oli viety keskelle jokea. Opas tiesi kertoa, että kyseessä on maailman ainoa harjuspatsas.
 |
| Lupawan harri ja iltasession jokipätkää. |
Tiistai 17.11
Viimeisen kalastuspäivän aamuna pakkasimme laukkumme kasaan, ennen kuin opas tuli hakemaan meitä hotellin edestä. Aluksi kävimme ihmettelemässä kutevia meritaimenia Slupskin keskustan tuntumassa virtaavalla joella. Piipahdimme myös kävelemässä tulevan kisajärven ympäri. Kisajärvi sijaitsee myös kaupungin kupeessa. Oppaamme mukaan kohtuullisen pienen kisajärven kalasto on melko monipuolinen ja jokainen kilpailija kalastaa siellä yhden jakson rannalta käsin.
 |
| Kutevia meritaimenia ihmettelemässä. |
Viimeinen kalastuspäivämme oli hieman muita lyhyempi, sillä meidän piti keretä ajoissa Gdanskista lähtevälle lennollemme. Tämän vuoksi keskitimme kalastuksen yhteen paikkaan ylimmän kisasektorin keskiosille. Täällä oli mielestäni mukavaa kalastusvettä, puita ja puskia oli paikoin vähemmän joessa, ja myös normaalit kotoiset kalastustekniikat toimivat ajoittain hyvin.
Kalastin itse viimeisen session oppaamme kanssa ja saimme heti alusta lähtien mukavasti kalaa. Tosin harjusten keskikoko ei ollut järin suuri ja lähes puolet kaloista oli taimenia. Esa ja Santeri kalastivat ensin reilun tunnin ylempänä, jossa oli ollut hiljaisempaa. Kun miehet tulivat meidän perässä alavirtaan, niin kalaa alkoi nousta heti eri tahtiin. Täälläkään on siis kisassa tuskin luvassa aivan tasapuolisia pooleja saman sektorin sisällä.
 |
| Viimeisen päivän jokipätkää |
Kahden aikoihin lopettelimme varsin antoisan kalastussession, pakkasimme kamat ja suuntasimme parin tunnin ajomatkalle kohti lentokenttää. Oppaan ajaessa Gdanskia kohti Santeri sai kuitenkin viestin, jossa lentomme kerottiin peruuntuneen. Jonkin aikaa kestäneen epätietoisuuden ja asian selvittelyn jälkeen valkeni, että lentäisimme ensin Kööpenhaminaan ja sieltä pienen odottelun jälkeen edelleen Helsinkiin. Reissulta paluu siis viivästyi tällä kertaa jonkin verran, mutta perille kuitenkin päästiin.
 |
| Helsinki, canceled |
Reissu oli mielestäni onnistunut. Saimme hyvän kuvan kisajoen kalastuksesta, kalastustekniikoista ja ottiperhoista. Niitä en kuitenkaan ala tässä jutussa sen tarkemmin avaamaan. Myös oppaamme oli kaikin puolin asiallinen, puhui hyvää englantia ja saimme häneltä tärkeää etukäteistietoa kisaa ajatellen. Ensi vuoden kisoihin on vielä ruhtinaallisesti aikaa valmistautua ja uskon, että tämä treenireissu antaa hyvän pohjan tuolle valmistautumiselle.
Pietari Sipponen
EFFC Team Finland
Kommentit
Lähetä kommentti