Fly Fishing Team Finland & Women's Fly Fishing Team Finland

Seura : Espoon Kilpaperhokalastajat ry Syntymävuosi: 1990 Aloitti perhokalastuksen: 2003 Kilpaillut vuodesta: 2008 SM-Finaalit: 2010, 2012, 2013, 2014, 2015 SM-mitalit: Joukkue-SM: hopeaa 2009 ja pronssia 2012 Nurmijärveltä lähtöisin oleva Eetu asuu nykyään Vantaalla ja edustaa seuratasolla Espoon Kilpaperhokalastajia. Kalastusta Eetu on harrastanut koko ikänsä. Perhokalastusharrastus alkoi 13-vuotiaana aluksi lähinnä Vantaanjoen ja Karkkilan eri koskilla. Nykyään Eetu kalastaa ympäri Suomea ja muun muassa Keski-Suomen kosket ovat tulleet tutuiksi. Loppusyksyllä kisakauden jälkeen mies kuluttaa paljon aikaansa kalastamalla merellä taimenta ja haukea. Eetu on myös suunnannut kalareissujaan ulkomaille. Viime kesänä mies teki kalareissun Pohjois-Italian jokivesille. Kyseiset paikat sijaitsevat tulevien EM-kisavesien lähistöllä, joten Eetulla on jo jonkinlaista etukäteistietoa alueen vesien kalastuksesta. Kilpaperhokalastuksen Eetu aloitti vuonna 2008 ja nousi Suomen E

JS-Multi Service on vuonna 2003 perustettu rakennuskoneiden huoltotoimenpiteitä tekevä yritys. Yrityksen yhtiömuoto muuttui osakeyhtiöksi kuluvan vuoden alussa, kun toinen omistaja Jani Myllymäki astui mukaan kuvioihin. JS-Multi Service korjaa, huoltaa sekä katsastaa henkilönostimia ja muita rakennuskoneita. Yrityksen toimipaikkana on Helsinki ja toimialueena koko Suomi, joitain toimeksiantoja on tehty Baltiassa asti. JS-Multi Service Oy:n toimitusjohtaja Jani Myllymäki on itsekin innokas perhokalastaja, joka on kiertänyt EM-joukkueeseen kuuluvan Hyvärin Eetun kanssa monilla kalareissuilla ympäri Suomea. Järviperhokalastus sekä meritaimenen rannikkokalastus ovat Janille mieluisimpia perhokalastusmuotoja. Suomen EM-joukkueen yhteistyökumppaniksi lähteminen oli perhokalastusta harrastavalle yrittäjälle luonnollinen valinta. Joukkue kiittää luottamuksesta, matka kohti Italiaa jatkuukin nyt yhtä yhteistyökumppania suuremmalla taustajoukolla!

Seura: Fly Fishing Club Jyväskylä ry Syntymävuosi: 1988 Aloitti perhokalastuksen: 1998 Kilpaillut vuodesta: 2003 SM-finaalit: 2006, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 SM-mitalit: Joukkue-SM: kultaa 2010. Äänekoskelta kotoisin oleva Esa aloitti perhokalastuksen kymmenvuotiaana. Perhokalastuksen lisäksi Esa käy talvella pilkillä narraamassa niin kirjolohia kuin ahvenia. Erityisesti harjus- ja taimenpitoiset Keski-Suomen reittikosket ovat Esan mieleen. Esalla on takana lukemattomia kalastuspäiviä lapsuudenkotinsa lähellä virtaavalla Kapeenkoskella, jonka mies tunteekin paremmin kuin omat taskunsa. Nykyään Konneveden kosket kuuluvat miehen suosikkikohteisiin Keski-Suomessa. Lisäksi veri vetää kesällä pohjoiseen, tutuksi ovat tulleet erityisesti Finnmarkin sisävesijoet. Kilpaperhokalastuksen Esa aloitti vuonna 2003 junnukisoista ja heti seuraavana vuonna mies lähti kiertämään karsintakilpailuja. Pitkäjänteinen työ palkittiin syksyllä 2014, kun paikka Suomen

Suomen Pienyrittäjäin Mainostoimisto eli SPYM  on vuonna 2008 perustettu jyväskyläläinen mainostoimisto, joka on täysin työntekijöidensä omistama. SPYMin liikevaihto on kasvanut vuosittain ja kokonaisvaltaisia markkinointiviestinnän palveluja tarjoava yritys on levittänyt toimintansa koko Suomen alueelle. SPYMin toimipisteet sijaitsevat Jyväskylässä sekä Helsingissa ja yritys työllistää  yhteensä 14 henkilöä. Joukkoon mahtuu graafikoita, sisällöntuottajia, koodareita, suunnittelijoita ja sähköisen markkinoinnin asiantuntijoita. Lisäksi SPYM työllistää joukon alihankkijoita verkkokauppaspesialisteista koodareihin, painotaloista teippareihin ja promoottoreista tuote-esittelijöihin. SPYMin työnäytteisiin ja asiakastarinoihin voit tutustua täällä . SPYM on toteuttanut myös kaikille kilpaperhokalastajille tutun  Ikon Fishing Productsin  verkkokaupan. Kalastus on mieluinen harrastusmuoto usealle SPYMiläiselle ja muille samoissa Jyväskylän Puutarhakadun toimitiloissa työskentelevä

Seura: Espoon Kilpaperhokalastajat ry Syntymävuosi: 1982 Aloitti perhokalastuksen: 1994 Kilpaillut vuodesta: 1999 SM-finaalit: 2001, 2003, 2006, 2009, 2011, 2012, 2013, 2014, 2015 SM-mitalit : Joukkue-SM: hopeaa 2005, Kelluntarengas-SM: kultaa 2006 ja pronssia 2005. Lisäksi perhonsidonnan SM kultaa 2003. Helsingistä kotoisin oleva Santeri on harrastanut kalastusta monipuolisesti koko ikänsä. Perhokalastuksen lisäksi tutuiksi ovat tulleet niin heittokalastus, vetouistelu, täkyonginta kuin sukelluskalastuskin. Perhokalastus puraisi Santeria n. 12-vuotiaana ja kovan ruinauksen jälkeen syntymäpäivälahjapaketista löytyi ensimmäinen perhokalastussetti. Santeri aloitti perhokalastuksen liittymällä Espoon Perhokalastajiin heti välineet saatuaan ja on edelleen seuran jäsen. Santulle kertyy eniten kalakeikkoja Vantaanjoen "kotikoskille", lähinnä Vanhankaupunginkoskelle. Myös merikalastus on ollut viime vuosina lähellä miehen sydäntä. Merellä Santeri kalastaa Suomenl

Perhokalastuksen vuoden 2015 EM-kilpailut pidetään Italian Trentossa lokakuussa. Suomen joukkueessa kalastavat Heikki Kurtti, Santeri Kinnunen, Esa Pölkki, Pietari Sipponen ja Eetu Hyväri. Blogiimme tullaan päivittämään tasaisesti joukkueemme jäsenten sekä yhteistyökumppaneiden esittelyjä ja erilaisia juttuja joukkueen valmistautumisesta kilpailuihin. Unohtamatta tietenkään itse kisaraportteja paikanpäältä. Alla vielä pieni video tulevan kisajoen kalastuksesta. Tervetuloa seuraamaan matkaamme kohti Italiaa ja Sarca-jokea!

Pahoittelut, että kriittinen päivitys jäi tekemättä. Kun oli viimeinen jakso kalastettu pitkästä kisamatkasta, niin jotenkin siinä humussa unohtui koko blogi... Tässä kuitenkin pieni tarina kilpailun lopusta. Itse (Kaitsu siis) kalastin viimeisen päivän ekan jakson Kuolemanjärvellä, eli taimen tai rautu oli haaveena. Haaveeksi se myös jäikin kaikille paitsi kahdelle kilpailijalle. Olin samassa veneessä skotin kanssa eikä kummallekaan tullut nypyn nypyä. Pienenä taktikointina puhuin ruotsia soutajalle koko soutumatkan, jotta skotille tulisi edes vähän epämukava olo, kun oli niin jämptin ja hallitsevan oloinen kaveri. Sotasuunnitelma oli helppo onneksi tehdä, koska molemmilla oli samat ohjeet ja eväät lähteä jaksoon. Eväillä ei kuitenkaan vatsaa täytetty ja molemmille paukkui tyylipuhtaat plänkit. Seuraavaksi sitten lähdettiin kisan viimeiselle jaksolle affenajärvelle. Siellä sain yllätykseksi saman venekaverin. Suunnitelma oli taaskin  helppoa tehdä, koska Kalle oli juuri äsken aamu

Sen verran alkaa tässä univelka painaa jo koneen näpyttäjääkin, että tämä päivä tulee nyt tiivistetysti tässä: Atte: Öravattnet: 10 kalaa, 6. sija Upper Ammerån: 17 kalaa, 3. sija Kansainvälinen kontrolleri lähdössä seuraamaan Öravattnetin kalastusta Heikki: Upper Ammerån: 48 kalaa, 1. sija Middle Ammerån: 16 kalaa, 8. sija Kaitsu: Middle Ammerån: 11 kalaa, 10. sija Lower Ammerån: 5 kalaa, 12. sija Kalle: Lower Ammerån: 3 kalaa, 14. sija Ösjön: 1 rautu (JEEE!!), 2. sija Jyrki: Ösjön: ei kalaa, 3. sija (14 pistettä) Öravattnet: 9 kalaa, 6. sija Toisen jakson jälkeen Suomen sijoitus tippui seitsemänneksi. Kolmannen jakson jälkeen noustiin takaisin viidennelle sijalle.  Aikamoista mutinaa on jaksojen jälkeen kuulunut pooleista. Joka sektorilla on pari poolia, joista kaloja on tullut ihan pari koko kisassa. Harmillista.  Fotos: EFFC team -Auramaa & Tuominen-  Text: EFFC team -Tuominen-                    

Innokkaat onkipojat ennen kisabussiin astumista. Aloitetaan järvistä. Atte oli taimenjärvellä (Ösjön), toiselta nimeltään Lake of Death. Ei nypyäkään. Tsekki oli tietenkin porukan ainoa joka sai kalan. Voihan hitsiläinen. Heikki oli ahvenjärvellä (Öravattnet) ja venepariksi osui tsekki. Jakso alkoi Heikillä hyvin, mutta sitten syönti hiipui. Mikään treeneissä toiminut homma ei enää pelannut sen jälkeen. Eikä sitä kalaa vain tullut vaikka Heikki kaikkensa yritti. Lopputuloksena 7 ahventa. Tsekki sai 22 kalaa. Ja jakson voittanut Alankomaitten edustaja 23 ahventa. Heikin sijoitukseksi tuli 9. Heikki ja tsekin Roman Heimlich miettimässä peliliikkeitä ennen jakson alkua. Kaitsu oli Amerånin yläsektorilla ja sai sieltä 23 harjusta. Kalat tulivat ensimmäisen kahden tunnin aikana pieneltä alueelta. Pooli oli sen verran pieni, että joka paikan ehti hyvin käydä läpi ja keskittymään sen jälkeen paikkoihin joissa kalaa oli. Tuolla kalamäärällä irtosi 7. sija. Kaitsun poolin yläos

Heikki, Kalle ja Jyrki lähtivät aamutreeneihin Ammerånin keskisektorille. Iltapäivällä olisi ollut vuorossa vielä Ammerånin alasektori, mutta sitä on jo porukalla kalastettu sen verran ettei sinne ollut enää järkeä lähteä. Oli järkevämpää kalastaa aamu ja alkaa sitten laittaa hotellilla vehkeitä kisakuntoon. Kuten eilenkin, niin keskisektorilta oli tullut kalaa hyvin. Lopulliset aloitusperhosetit saivat siis vahvistusta ja kaikki on valmista huomisille jokijaksoille. Huomenna kalastetaan vain yksi kisajakso, lauantaina ja sunnuntaina sitten kumpanakin kaksi jaksoa. Atte, Kaitsu ja Jani suuntasivat aamusta Öravattnetille, eli ahvenia narraamaan. Kalaa tuli, mutta niin tuli muillekin. Englantilaisetkin olivat yön aikana keksineet jotain ja ahventa näytti nousevan paattiin taimenten sijaan. Tsekin vetivät ahventa eiliseen tahtiin, eli hyvin. Iltapäivällä oli herkkua luvassa, kun suunnattiin Ösjönille vetämään tyhjää. Mutta toisin kävi. Atte haistoi hyvin taimenpaikan ja sai nätin noi

Illalla kun oli hyvin pakattu kaikki kamppeet, niin aamulla vaan hypättiin bussiin kohti harkkavesiä. Kalle, Jyrki ja Heikki lähtivät järville ja aamusetti oli isolla Ösjönillä. Järvi on kooltaan 84 hehtaaria. Siellä kisakalana on taimen ja rautu (ruotsiksi röding). Tiedossa oli, että kalaa ei varmaankaan liikaa tule. Eikä tullut. Pojilla ei ollut vetoakaan reilun kolmen tunnin aikana. Alankomaiden joukkueen nähtiin saavan yksi hyvän kokoinen taimen ja rannassa jutustellessa joukkue kertoi saaneensa heti alkujaksosta kolme pikkutaimenta. Kukaan muu ei sitten tainnutkaan saada mitään. Huhuja tietenkin on kuultu kaikenlaisia, mutta tuo yksi kala on nyt ainakin varma. Heikohkon lounaan jälkeen vaihdettiin järveä ja siirryttiin Öravattnetille. Siellä kisakalana on ahven, taimen ja rautu. Ennakkopuheista ja Kaitsun kesäkuun treenireissusta oli jo käynyt selville, että ahven on varmasti tämän järven kohdekala. Jos aamulla oli Ösjönillä hiljaista, niin täällä tapahtumaa riitti. Pojat saivat

Aamulla herättiin kukonlaulun aikaan ja vietiin Sandro kentälle. Koska kyse oli todellakin aamunsarastuksessa lähtevästä lennosta, palattuamme kämpille painuimme takaisin nukkumaan ja nukuttiinkin sitten kerrankin pitkään. Paisteltiin kaikki jääkaapista löytynyt pekoni ja muut tykötarpeet aamiaiseksi ja pakattiin kamat kisahotelliin siirtymistä varten. Ja sitä pakkaamistahan riitti, höyhenet vaan pöllysi pitkin kämppää kun sieltä lähdettiin. Mielenkiintoinen leiriytyminen Östersundin lentokentällä aamuhämärissä. Kisahotellille päästyämme vaihdoimme edustusrensselit päälle ja siirryimme busseilla avajaisiin Badhusparkeniin. Avajaiset alkoivat lyhyellä paraatilla, jossa joka maalla oli lippu ja maan nimikyltti kannossa. Suomen joukkue oli vähän innokkaampi liputtaja, meillä heilui Suomen liput jokaisen kädessä. Paraatia johti hauska paikallinen kalastamiesten puhallinsoitinorkesteri. Puheita pidettiin ja vietettiin hiljainen hetki viikonloppuna jokeen menehtyneen nuoren puolalais

Täksi päiväksi oli kaksi hommaa, kapteenin haku kentältä ja ahvenen järvitreeni. Kapteenin haku meni putkeen, järvitreeni ei todellakaan. Soittelimme sopivan järven perään sinne ja tänne, ja saimme veneenkin varattua Kaitsun auttavalla ruotsin taidolla.. Kunnes kävi ilmi, että täällä on aika monta Vallsjön nimistä lutakkoa. Oltiin sitten tietenkin varattu se vene jostain hornan tuutin Vallsjönistä, eikä siitä järvestä jota kisasivuilla suositeltiin treenaukseen. Noh soitettiin sitten vielä pariin turisti-infoon ja tultiin siihen tulokseen että lähdetään koko sakki Hårkan joelle. Treenataan sitten virallisissa harjoituksissa järvillä kaikki mahdollinen aika. Halusimme siis löytää treenipaikaksi järven, josta tulisi hyvin ahventa ja josta saisimme vuokrattua veneen. Tai jos edes järven rannat olisivat sellaiset, että sieltä pääsisi hyvin heittämään. Mutta sellaista paikkaa ei sitten löytynyt, niin lähettiin hampurilaspaikan kautta joelle. Joella päätettiin pitää Sandron johdolla kisa,

Taas oli päivä uusi. Tälle päivälle oli varattu hieman paikkojen spottailua ja keskisektorin kupeessa kalastamista. Illalla piti sitten piipahtaa myös ylimmällä sektorilla, mutta se hieman unohtui siinä touhottamisessa. Keskisektorin spottailu meni ihan hyvin. Käytiin yhdessä kohtaa jokea ja siinä jo paljastui aika hyvin mitä on odotettavissa, eli ihan mitä vaan. Siinä kohtaa kun käytiin, yläosassa oli kovempaa koskea ja alaosassa matalaa virtaa, eli kaikkeen pitää olla varautunut.  Kisavesien ihmettelyä keskisektorilla  Sama, siellä sitä vettä on koko joen leveydeltä. Paikkojen ihmettelyn jälkeen tarkoitus oli mennä ongelle sinne keskisektorin kupeeseen. Suunnitelma oli hyvä, mutta toteutus hieman ontui. Meikäläinen ja Kurtti rämmittiin metän läpi joelle ja todettiin paikka juuri hyväksi salaisen aseemme treenaamiseen. Rämmittiin takaisin autolle ja porukalla vedettiin kahlarit niskaan ja nokat kohti jokea. Ei nyt hirveän ylpeä olo ollut eikä se imarrellut hirveästi vi

Vaikka tänään suunnattiin vallan uusille vesille, niin selvisimme ihan ilman eksymistä. Näämä navigointikin alkaa täällä Ruåttissa sujua. Plääni oli siis kalastaa tämä päivä Landösjön järvellä ja koittaa löytää tekniikka lähinnä taimenen jallitukseen. Löydettiin järvi, vuokrattiin veneet ja päästiin rantaan. Järvi  oli 30 km pitkä, eli lähes meri. Aurinko paistoi täydeltä terältä, tuulta ei ollut oikein nimeksikään ja lämpöä lähemmäs 30 astetta. Kaunis ilma siis, mutta kalastusta ajatellen aivan liian nätti päivä. Koska tämä harkkajärvi oli todella iso, kuten tuleva kisajärvikin, olimme vähän sormi suussa että mihis sitä mentäis. Päätettiin pyöriä lähtörannan tuntumassa, koska syvyyskarttaa järvestä meillä ei ollut, eikä siis ollut järkeä soutaa kilometritolkulla jonnekin random-suuntaan. Valitsimme rannassa kaksi käytettävää siimaa, ja jaoimme porukan niin että joka veneessä kalastettiin samanaikaisesti molemmilla siimoilla. Lähdimme kalaan kolmella veneellä ja aloitimme rannan tuntum

Paikat olivat jo tutut, joten tänään ei tullut enää eksymisiä autolla. Käytiin parissa kohtaa jokea ja törmättiin ruotsalaisten naiskapteeniin ja myöhemmin johonkin joukkueeseen näköetäisyydellä. Ei siinä hirveästi sanoja vaihdeltu. Kalastus oli tänään vaihtelevaa. Ehkä muutama havainto tehtiin, joista voi olla etua kisassa. Päivän suurin anti oli, kun opas esitteli iltapäivällä uuden kalastustekniikan, kun demonstraatiota tarpeeksi ruinattiin. Osa porukasta jo testaili tekniikkaa ja se havaittiin hyväksi. Testit ja opiskelu jatkuu myöhemmin. Huomenna on suunta Landösjön järvelle harjoittelemaan. Tämä ei ole kisajärvi, mutta tyhjää parempi kuitenkin. Tänään kotimatkalla osa porukasta pysähtyi toiselle kisajärvelle ihmettelemään ja se aiheutti joukkueessa hieman kylmiä väreitä. Järvessä on vain taimenta ja rautua ja järvi on aikas iso (tai kuulemma valtava, riippuen katsojasta). Harvojen kalojen löytäminen ei tule olemaan helppoa, taikka ottiin houkuttelu. Joella negatiivinen juttu o

Noh ensiksi eksyimme jo keskiviikkona matkalla Tukholmasta Östersundiin kun silmät ristissä ajeltiin. Olemme liikkeeellä kahdella autolla joista toinen on rekisteröity kuormuriksi. Matkanteko on sillä siis vähän hitaanpaan. Niinpä toisen pakkarin porukka, eli Atte ja Jyrki lähtivät huristelemaan edellä vähän vauhdikkaammin. Tarkoitus oli käydä Ammerån Fiskecampilla ostamassa luvat ja kysellä muutenkin kisa-alueesta vähän tietoja. Fiskecamp sijaitsee aivan Östersundiin menevän tien varrella, joten siellä käymisen piti olla helppo nakki. Soittelimme siinä pitkin matkaa autosta toiseen ja jossain vaiheessa pojat olivat jo ottaneet meistä 60 km:n kaulan. Huristeltiin siinä menemään ja taas soiteltiin ja yhtäkkiä kaulaa olikin enää 20 km. Tätä siinä sitten ihmeteltiin ja naureskeltiin että missä ne pojat ovat oikein kurvailleet menemään. Kunnes kävikin ilmi, etä se olikin se meidän auto joka oli tavallaan eksynyt. Östersundiin menikin kaksi tietä, joista toinen kulki hieman pohjoisempana. J

Kesä on jo pitkällä ja lähtö Ruotsin EM-kisoihin http://effc2014.com/   lähestyy kovaa vauhtia. Hyppäämme lauttaan autoinemme 5.8. Turusta ja suuntaamme Tukholmaan. Sieltä huristelemme kuutisen tuntia kohti luodetta, jossa pelipaikat odottavat Jämtlannissa. Ennen varsinaisen kisaohjelman alkamista joukkueella on viisi päivää aikaa hioa pakkaa kasaan Sandro Soldarinin opastuksella. Kisavesille ei näin lähellä kisoja enää ole ominpäin asiaa, joten harjoittelupaikat on etsittävä muualta. Tavoitteena on löytää mahdollisimman paljon kisavesiä vastaavat olosuhteet. Kisaohjelma alkaa tiistaina 12.8. paraatilla ja kapteenien tapaamisella. Keskiviikkona päästään itse asiaan, eli kalastus starttaa virallisilla treeneillä. Treenit on jaettu kahdelle päivälle siten, että toinen päivä vietetään joella ja toinen järvellä. Toivottavasti treenipäivistä saadaan kaikki mahdollinen irti, jotta joukkue pystyy kisassa parhaimpaansa. Perjantaista sunnuntaihin onkin sitten tosi kyseessä. Ruodon kaut

Johonkin on aika mennyt, vaikka en oikein tiedä minne. Tässä välissä olen ehtinyt jo pilata useammatkin karsintakisat, joten alkaa tämän vuoden finaali olemaan enää vain pieni pilkahdus silmissä. Lotossakin taitaa olla paremmat mahdollisuudet menestyä tänä vuonna. On sentään tullut tehtyä jotain sen itse pääasian eteen, eli tulevia EM-kisoja varten. Uskoisin suomenkielen olevan aika hyvä salauskeino, joten tässä on raportti treenireissusta. Älkää kuitenkaan mielellään linkkailko kuvia täältä minnekään... Tein äkkilähdön laivalla tuon pikkaisen lahdukan ylitse Tukholmaan, josta sitten ajelin kohti kisapaikkoja. Aika silmät ristissä siinä tuli oltua pidemmän aikaa ja autokin tuli jälleen tutuksi nukkumapaikaksi. Gps aiheutti menomatkalla hieman päänvaivaa, kun se kertoi tietulleista enkä ole ollenkaan vakuuttunut, että reitti olisi ollut muutenkaan täysin optimaalinen. Varsinkin, kun se ei löytänyt tarkalleenottaen määränpäätä. Hiekkatie tuskin on hyvä valinta keskellä 500 kil

Kairijoen eräkeskuksen ja Perhokalastuslehden perinteinen perhokalastuskurssi pidettiin 14.-19.6.2014 Ja kapteenille osui tämä nakki... Kairijokihan on hieno erämaajoki joka tarjoaa hienoa kalastusta eritoten harjus friikeille. Saimme nauttia kurssilaisten kanssa Suomen hienosta ja vaihtelevasta kesäsäästä johon kuului myös lumisade...mutta kokemuksena kesäkuinen pintaperhokalastus lumisateessa on kokemus jota ei hevillä unohda. Myös lumisateisen yön jälkeinen harjuksen pintaperhokalastus jää muistojen kirjaan myönteisenä kokemuksena...  Lunta satoi joka ei kyllä häirinnyt pahemmin kalojen syöntihalukkuutta.....  Kurssilaiset kahvitauolla nymfikalastus session jälkeen  Joukkueemme manageri Maria osallistui kurssille tulevan Kairin SM-kisan harjoittelua varten.  Kairijoen pintaperhoon hoksahtanut harri Snowbeen haavissa.  Oivaa harjus vettä joka tarjosi loistavaa pintaperhokalastusta lumisateisen yön jälkeen  Aamuinen tunnelma kuva  Koti matka on